Terve taas pitkästä aikaa. En ole kauhean aktiivisesti jaksanut kirjoitella tai pelata, mutta yritän nyt saada vähän enemmän eloa tähänkin blogiin ;D
Yö oli Damienin aikaa. Heti pimeän laskeuduttua hän ryömi ulos arkustaan, hieroi suupieliään (o_.) ja hiippaili pihamaalle etsimään saalista.
Damienilla olikin paljon ystäviä, joita hän pureskeli varsin mielellään.
Kovin moni mies hänen kaveripiiristään ei ilman muodonmuutosta selvinnyt. Kärsiä saivat niin laamat kuin lehmätkin.
Charlotte taas oli kovin huolissaan isästään. Siellä se vain juoksenteli yöt ulkona ja pureskeli viattomia miesparkoja (naiset kun eivät Damienille enää kelpaa).
Damien ei toki ollut ainoa jolla oli iso kaveripiiri. Enkil onnistui hurmaamaan kaikki naapuruston tyttösudet, mutta Akasha ei onneksi tullut mustasukkaiseksi.
Sitten vietettiinkin Louisin syntymäpäiviä. Päärynännäköinen Lotte vilauttelemassa persettään.. :D
Louisista tuli erittäin söpö taapero vaikka hän perikin silmät isältään. Luonnetta en muista, mutta sottainen hän ainakin oli. Eipä sillä oikeasti ole väliäkään kuin vasta perijäkisan aikana.
Lotte oli itsekin niin sönkkö ettei Louisin puheopetuksesta tullut mitään. Kummatkin vain harmistuivat.
Damien sentään oli koko ajan halailemassa tyttärenlastaan, ja Louis halasi mielellään takaisin.
Myös Enkilin vanhemmuusvaistot olivat nyt pinnassa. Kyllä isi osaa, tuumasi Kybele ^^ Söpöä.
Padam! Charloten masu pamahti taas aivan odottamatta. Charlotte oli innoissaan mutta Junnuahan ei taaskaan voisi vähempää kiinnostaa.
Raskautensa vuoksi Lotte söi kuin hevonen. Alas meni parhaimmillaan neljä lautasellista salaattia ja sitten pitikin juosta vessaan ja takaisin nukkumaan ja hetken päästä taas syömään. Tästä ei tullut helppo raskaus.
Myös Louis ihastui kovasti kisuleihin. Psamtic sai kärsiä pörröpään syleilyssä.
Fairburnin suvussa voimakkain periytyvä piirre on aivan selvästi tuo ihana miehekkyys. Leikkiautoja ja hienoja lelulaatikoita kyllä löytyy, mutta nukkekotihan on luonnollisesti se paras vaihtoehto.
Niin se aika kuluu kun on hauskaa. Viimeiset pari päivää vietettiin puolikuolleena ja nyt se masuasukki meinaa sitten pullahtaa ulos. Miehekkäät miehet reippaasti synnytyksessä apuna.
Erittäin söpö pikkutyttö :> Merrick peri aivan kaikki isältään joka näyttäisikin hurraavan taustalla varsin mielissään.
Samantien koitti Louisin synttäritkin. Merrick laskettiin pöydän taakse lattialle kun kaikki siirtyivät hurraamaan esikoispojalle.. esimerkillistä toimintaa. Nämäkin synttärit vietettiin vampyykki-isoisän sylissä.
Louis the söpistys ^^ Silmät tosin ovat aika hassut mutta eivätköhän ne siitä suoristu kun lapsi kasvaa. Damienkin oli innoissaan lapsenlapsensa kasvusta ja siirtyi kiusaamaan kissoja taka-alalle.
"Voi hyvä jumala kun itkettää", Lotte ulisi. Enkä yhtään tiedä miksi. Eikä varmaan tiennyt kukaan muukaan.
Hän itki niin kovasti että katkaisi samalla kätensä.
Mutta itkukohtaukset saivat jäädä nyt nurkkaan. Lapset tarvitsevat huomiota joten Lottekin yritti ryhdistäytyä vähän.
Lottehan ei toki ollut ainoa joka kävi retuuttamassa Merrickiä joka paikkaan. Onneksi on vampyyri-isoisä niin vanhempien ei tarvitse herätä vaihtamaan vaippoja pitkin yötä. Eivät ne kyllä varmaan heräisi vaikka tarvisikin.
Damienhan päätti ottaa lastenlastensa tulevaisuuden omille harteilleen kun työnarkomaanivanhemmat vain ramppasivat töissään ja poikakin oli opinnoistaan jälessä.
Aah, miten esimerkillinen isukki tähän taloon hankittiinkin. Junnu kun leikki mieluummin vaikka kulkukissojen kanssa kuin hoiti lapsiansa.
Nyt oli aika viettää kisuleiden synttäreitä! Tässä komea Psamtic joka on aika täydellinen sekoitus Akashaa ja Enkiliä.
Ja tässä Kybele joka mysteerisesti vaihtoi silmiensä väriä. Samanalainen sekoitus vanhempiansa kuin velipoikakin.
Ja taas oli vatsan aika kasvaa. Kyllä kolme lasta on se minimimäärä joka talossa pitää olla. Enemmän valinnanvaraa katsokaas.
Nyt kun taloon oli tulossa kolmaskin lapsi ja ullakolla kummitteli ikinuori vampyyripappa, talo oli aivan täynnä.
Siksi Lotte kutsui naapurissa asuvan Dorianin kylään ja myi Kybelen ja Psamticin veljelleen. See ya, kisulit!
Ja TAAS synttärit. Tällä kertaa sankari on Merrick. Ja isoisän sylissä, luonnollisesti.
Oooh, miten söpö! Katsokaa nyt miten suloinen se on! Varsinkin tuo suu <3 Ja luonnettahan ei muuten taaskaan muistettu pistää ylös.
Damienkin oli sitä mieltä että Merrick on maailman söpöin taapero.
Sillä välin Charloten vatsa paisuu ja letti lentää.
"TAHTOO KUNNON NALLEN"
Merrickin ensimmäiset sanat. Vaatelias tyttö. Damien oli toki aivan haltioissaan.
Eipä jättänyt Merriperrikkään kissoja rauhaan. Tällä kertaa sai kärsiä Akasha.
Akasha järkyttyi niin kovasti että jäi ilmaan sätkimään vielä hetkeksi sen jälkeen kun Merrick oli ryöminyt pois.
"Kiltti potta, ethän pure", Merrick rauhoitteli pottaa ettei mitään ikävää varmasti pääsisi sattumaan. Potta oli kiltti ja totteli.
Makuuhuoneessa käynnistyi sillä välin synnytys.
Tässä perheen kolmas lapsi, Lilith. Tämäkin tyttö on perinyt kaiken isältään. Toivotaan nyt että sieltä ei tule niitä silmiä.. vaikka ne aikuisena näyttävätkin kivoilta niin lapsilla ne on vähän möllin näköiset.
Charlotella ja Junnulla tosin ei mennyt hyvin, etenkään nyt kun kakaroita oli talossa jo kolme. Lotte oli sitä mieltä että Junnu ei huomioinut lapsia tarpeeksi ja Junnu taas valitti sitä että lapsia oli jo liikaa, ei hän mitään tällaista ollut suunnitellut. Lähditteköhän sittenkään rakentamaan perhettä terveeltä pohjalta?
Kummitukset olivat tässä asiassa selvästi Charloten puolella. Lotte säästyi pelottelulta kokonaan mutta Junnu sai olla vaihtamassa alusvaatteita joka välissä.
Merrickin synttärit taas. Ja arvatkaapas kuka oli avittamassa kasvun kanssa? Ei vanhemmat ainakaan.
Aivan erittäin nätti tyttö <3. Samanlainen ilme kuin Akashalla taustalla :D Kaksi egyptiläistä faaraotarta.
Synttäreitä synttäreiden jälkeen. Tällä kertaa vuorossa oli Lilith. Kuopus sentään sai juhlia ihan äidin avustuksella, isoisänkin piti päästä joskus lepäämään.
Suloinen tyttö ja uskomattoman suloiset huulet, mutta isukin silmäthän sieltä tuli.
Lilith oli söpö taapero ja sai kenet tahansa pauloihinsa, eikä osannut vasta palkattu lastenhoitajakaan sitä toiveikkaan suloista hymyä vastustaa.
Lilithin pyynnöstä (käskystä) mummeli marssi halaamaan oi-niin-apean-näköistä siivoojasetää joka ei kuitenkaan olisi haleja halunnut.
Siivoojalla ja puutarhurilla olikin takapihalla jotain aivan omaa kivaa. Q_Q ihan itsestään menivät vislailemaan toisilleen.
Puutarhuri ei kuitenkaan halunnut mitään vakavampaa vaan iski kädet päänsä läpi kun siivoojaparka yritti piristää häntä romanttisella serenadilla.
Loten ja Junnun riitely ei ollut lakannut vieläkään.
Nyt nähdään vihdoinkin millainen Louisista sitten olisi tulossa. Lotte sulkeutui vihaisena makuuhuoneeseen mutta Junnu tuli sentään hurraamaan esikoiselleen.
S-u-l-o-i-n-e-n! Ei välttämättä mikään malli mutta erittäin suloinen siltikin. Tavoite ja elämäntoive unohtuivat tähän hätään, mutta jos muistan oikein tavoitteena on mammona.
Lotte oli vieläkin niin raivostuneena riidan takia että onnistui sytyttämään hellan tuleen.
Palokuntaa ei kuulunut paikalle kun joku oli unohtanut asentaa taloon palohälyttimet (*viheltelyä*) mutta kissat ja siivooja sentään juoksivat paikalle auttamaan. Joo. Auttamaan. Keittiö paloi.
Siivooja-Katri oli jo alushousujaan myöten liekeissä ja nyt liekit nuolivat jo Lotteakin!
Hyi miten pervoa.
Lapset olivat juosseet sisään katsomaan mistä huuto johtui, mutta kukaan ei saanut juostua puhelimelle asti soittaakseen palokunnan hätiin. Sillä välin Katri oli älynnyt että salsan tanssiminen keskellä tulimerta ei ehkä ollut paras mahdollinen vaihtoehto, mutta liian myöhään, ja niin tuo urhea ja rakas siivoojamme katosi häilyvänä varjona lattiaan.
Junnu juoksi sopivasti töistä kotiin samuttamaan tiskiallasta. Vaimosi on tulessa, helvetin idiootti!
Kukaan ei oikeasti välittänyt Katrista joten hän sai häipyä taivaaseen aivan itsekseen.
"Ei hätää, Akasha! Minä pelastan sinut!" Junnu huusi ja oli hukuttaa Akashan vaahtoon vaikka kissa ei edes palanut.
Lotte sen sijaan töpeksi kaikkien muidenkin edestä.Tyttö onnistui pelastautumaan ensimmäisistä liekeistä mutta juoksi suoraan palavaan tuhkakasaan ja syttyi tuleen uudestaan.
Se oli Loten voimille liikaa ja niin hän vajosi lattialle.. muiden vain keskittyessä haisemaan taustalla.
Vihdoin lapsetkin tajusivat tilanteen. Miten he nyt pärjäisivät kun äiti oli poissa ja jäljellä oli vain isä joka ei osaisi varmana hoitaa lapsia ollenkaan?
Myös Enkil sekosi Charloten kuolemasta kokonaan ja oli vähällä hirttää itsensä ikkunalautaan.
Louis yritti urheasti pitää päivisin huolta sisaristaan, mutta kummituksetkaan eivät tuntuneet olevan yhtään suopeampia heille.
Damien tuli vihdoin siihen tulokseen, että nyt olisi aika jättää Fairburnien kartano ja muuttaa omaan asuntoon. Koko perhe juoksi hyvästelemään rakasta vampyyrimiestämme.
Junnukin päätti että nyt olisi aika ottaa itseä niskasta kiinni ja huomioida lapsiakin vähän. No, ainakin hän yritti. Huolimatta siitä että Lilith istuu vesilätäkössä, puheopetus onnistui ihan hyvin.
Näin. Seuraavaa osaa odotellessa..
Kommentit