Ja viides osa. Tällä kertaa luvassa on vähän lyhyempi osa kuin aikaisemmin, mutta tulevaisuudessa osien pituudet tulevat taas olemaan yli 60 kuvaa. Kirjoitin tämän jo kertaalleen mutta sitten vahingossa poistin
kaiken joten uudestaan kirjoitettuna tämä voi olla aika tylsän ja.. apaattisen oloinen :) Hirveästi kun ei
uudestaan kirjoittaminen innostanut.. Olen pelannut jo aika paljon pidemmälle, neljäskin sukupolvi on jo
syntynyt mutta en vain ole jaksanut pistää kaikkea nettiin :D

Dorian rakasti esiintymistä ja sitä, että kaikki kiinnittivät häneen huomiota. Erityisen mielissään hän oli
kun sai aina niin vakavan Charlotten hurraamaan hurjille tempuilleen.

Fairburnien muutettua uuteen taloon kimppakyytikuskikin on vaihtunut. Harmi, tulee kyllä ikävä sitä
haukannaamaista naista ;(.

Kolmoset raahasivat jatkuvasti kavereita koulusta kotiin. Dorian oli ehtinyt jo  ystävystyä tämän nätin
pikkutytön kanssa, joka itseasiassa on heidän serkkunsa, Rebeccan tytär Rolanda.

Eleonoorakaan ei ollut vielä jättänyt taloa kokonaan. Erityisen paljon hän piti yläkerran parkettilattian
tuhoamisesta.. Koko yläkerta oli aamuisin aivan veden valtaama. Siivoojaparka.

Hmh. Nörttikolmikko kyllä jaksoi opiskella koko ajan. Kaikilla on jo muutama taito huipussaan.

Rebeccaakin näkyi aika usein. Hän kävi ulkoiluttamassa miehensä koiraa ja käveli usein lenkeillänsä
vanhempiensa kodin ohitse. Cordelia ja Lotte onnistuivat jo ystävystymään tätinsä kanssa.

Lapset pitivät ukista ja ukki piti lapsenlapsistaan, ilmeestä huolimatta.

Pakollinen sisarushalauskuva :). Iloinen Cordelia oli koko ajan halailemassa kaikkia ja varmisti että
kaikki pysyvät hyvällä tuulella. Lotte ei halailemisesta juurikaan pitänyt mutta ei kehdannut työntää
siskoaan poiskaan.

"Arvaa mitä ukki, mummi on palannut kummittelemaan!" Kolmoset selittivät innoissaan. Lucjan ei moista
hölynpölyä uskonut, eihän kummituksia ole edes olemassakaan.

Oo, taas syntymäpäivät! Dorian piti huolen siitä että alakerta varmasti oli siisti heidän synttäreinään,
eihän hän sen kaiken sotkun keskellä halunnut teiniksi kasvaa. *Snif* noinko vanhoja ne jo ovat :''>

Yleisöä kolmoset saivat vain Lucjanista, joka kauhistui ajan nopeaa kulkua melkein yhtä pahasti kuin
minä.

Dorianista tuli komea, nautintotavoitteinen nuorukainen. Elämäntavoitteekseen hän valitsi julkkiskokin
ammatin. Ilmeisesti poika oli kasvettuaan aika hyvällä tuulella kun ei saanut tuota virnistystä pyyhittyä
naamaltaan millään :D

Charlottekin uskaltautui vihdoinkin hymyilemään, ja ihan aiheesta, hänestä tuli todella nätti tyttö :D
Lotte sai tietotavoitteen ja elämäntavoitteekseen kohottaa kaikki taidot huippuunsa. Ja kyllä hänellä
ylähuuli on, tuo ihana huulikiilto vain pienentää sitä ;)

Cordelia taas lakkasi virnistelemästä joka käänteessä ja vakavoitui hieman. Hän sai siskonsa tavoin
tietotavoitteen, mutta elämäntoiveenaan hänellä on hullun tiedemiehen ammatti. Todella samannäköinen
kuin Dorian - kummallakin suupielet kaartuvat alaspäin ja kulmakarvat ovat luonnostaan tiukat viivat.

Charlotte oli kutsunut tätinsä kylään, yhtä asiaa tosin tietämättä: Rebecca oli ihmissusi ja alkoi kasvaa
karvaa keskellä Fairburnien.. öö.. olohuonetta?

Charlotte ja Cordelia taputtivat innoissaan tätinsä muodonmuutokselle, mutta Rebeccan mukana tullut
Morritz Maksimala säikähti niin että kusaisi housuihinsa.. useammankin kerran.

Vaan eipä kyllä.. aika pelottavaltahan Rebecca näyttää. En yhtään ihmettele Morritzin reaktiota :D

Sirkku Mikala ei oikein pitänyt Lotesta, tämän liian matalalla roikkuvista farkuista eikä varsinkaan siitä
että hänet oltiin kutsuttu kylään samaan aikaan tuon karvaisen hirviön kanssa. Tyttöjen välit tulehtuivat
aika lailla ja nyt he ovat tökkimässä toisiaan aina tavatessaan.

Riki Kokkila taisi ihastua Cordeliaan mutta Cordy ei kotkannenäisen pojan kerskumisesta juurikaan
perustanut. Sen sijaan häntä kiinnosti enemmän tuo taustalla seisoskeleva Junnu Grönroos jonka kanssa
hän onnistuikin ystävystymään.

Lucjania taisi alkaa vanhuus vaivaamaan enemmän kuin uskoinkaan. Toisin kuin Dorian, vanha herra
ei juurikaan välittänyt siitä että joku saattoi olla suihkussa silloin kun hänen rakkonsa hälytti uhkaavasti.

Ja nörtteily jatkui vielä teiniytymisenkin jälkeen. Kaikilla on ainakin kolme taitoa jo huipussaan, Lottella
melkein kaikki.

Dorian rakasti käytännön piloja. Etenkin silloin kun sai pilailla isoisänsä parhaan ystävän Sirkun kanssa.

Lucjan sattui vilkaisemaan takapihalle ja havahtui horroksestaan. Piha sattui muistuttamaan enemmänkin
kaatopaikkaa Eleonooran yöllisten kastelureissujen jäljiltä, joten puutarhurille voisi tosiaan olla käyttöä..

Damien ei muuta tehnyt kuin raatoi työpaikkansa eteen, Lucjan haahuroi kaiken aikaa kotona ollessaan
eikä teinikolmosistakaan seuraa ollut, joten Mailis päätti keksiä kivan harrastuksen itselleen ennen kuin
saisi hermoromahduksen tekemisen puutteesta.

Mailiksen juoksenteluhetki kuitenkin keskeytyi ikävästi kun salama sytytti takapihan palmun tuleen.

Palmu kyti siinä monta tuntia eikä Mailis meinannut millään päästä vessaan helpottamaan punaista
rakkoaan. Sammui se onneksi noin neljän tunnin kuluttua, mutta siinä vaiheessa Mailis oli jo
nälkäkuoleman partaalla..

Sakset kädessä juoksentelusta Mailis ei kuitenkaan vielä luopunut.. mutta yhtäkkiä hän viskasi sakset
kädestään ja loikkasi kamalasti rääkäisten ilmaan!

"Voi ei! Pulssi ei tunnu!" Mailis rääkäisi Niityn huokaillessa taustalla. Missä viipyy tehokas ensiapu?!

Niin Mailis vajosi hengettömänä maahan..
"Hitto vie, vuodan kohta kuiviin! TEE JOTAIN!"
No, ainakin melkein. Niitty taitaa olla osallisena tähän kun vain hymyilee ja tuijottaa ruumista.

"Perkele. Taas näitä angstisia yhyy-viillän-ranteeni-auki-tyyppejä. Niistä ei koskaan tiedä mitä niille
pitäisi tehdä.. helvettiin vai taivaaseen? Helvettiin vai taivaaseen?" Viikatemies jatkoi arvuutteluaan
itsekseen puhuen ja päätti ratkaista asian kivi-paperi-sakset pelillä sitten kun saisi jonkun
hulazombeistaan avukseen.

Kaikki raahautuivat itkemään Mailiksen elottoman ruumiin ääreen.
"Häh-häh-hää, taidat joutua Helvettiin ihan vain huvin vuoksi. Valitan." Viikatemis puheli itsekseen.
Mutta Cordelia näyttää jotenkin oudolta, eikö teistäkin?

Tyttö taisi seota lopullisesti.
Tai sitten hän suunnitteli äitinsä murhan. Kenties yhteistyössä sen epäilyttävän kiertopalkintokanan,
Niityn kanssa?

"Ääh! Olemme rikkaita ja sinulle hankitaan näin ruma hautakivi!" Damien kirosi Loten vilautellessa
persettään kameralle.

Lucjan ainakin sekosi kokonaan. Hän ei saanut hilattua persettään edes takapihalle asti vaan kuukahti
suoraan sivupihan nurmikolle.

Damien katsoi vähän ihmeissään isänsä apinoimista. Itse hän tuntui olevan jopa pelottavan neutraali
vaimonsa kuoleman takia :s

Mailis haudattiin takapihalle Eleonooran viereen. Rumia hautakiviä yritettiin kovasti peitellä ylikasvaneilla
ruusupuskilla, mutta valitettavasti sekään ei oikein onnistunut ja haudat rumentavat pihaa edelleen.

Lucjan taisi toipua shokistaan aika nopeasti kun oli heti hämärän laskeuduttua juoruilemassa Mailiksesta
nurkan takana ö_ö. Tutkimattomia ovat simipormestarien tiet.

Samantien herra pormestari kaivoi kuppikaverinsa taskustaan ja alkoi moittia paperimukia
epäkorrektista käytöksestä.

Mutta Mailis ei ollut kadonnut kokonaan.. Hänen mielikummittelupaikkojansa oli ehdottomasti se
paikka johon hän oli sakset heittänyt vetäessään vahingossa valtimonsa auki. Sisälle ei Mailis-kummitus
ole tainnut kertaakaan uskaltautua.

Mutta simielämä on lyhyt ja nyt kohtasi Lucjaninkin elämä loppunsa. Hän ei olisi halunnut lähteä
näin pian, mutta minkäs teet..

Surullisena Lucjan astui Viikatemiehen osoittamia Helvetin portteja kohti. Taivaaseen eivät poliitikot
pääse. Lucjanin jättämä perintö käsitti muutama tuhat simoleonia jokaiselle sukulaiselleen, mutta summan
pienuudesta huolimatta kaikki olivat oikeasti varsin mielissään perinnön johdosta.

Omituisesti hiljentynyt Damien oli vihdoinkin saanut hankittua sen mitä oli jo kauan aikaa havitellut.
Nimittäin puhelimen, joka toisi kuolleet takaisin. Ehkä hän nyt näkisi Mailiksen uudestaan ja saisi
pyytää anteeksi vaimonsa laiminlyöntiä.. *vaaleanpunaisia ajatuksia*

Mutta puhelun jälkeen leimahtikin kirkkaanpunainen savu ja järkyttävä lemu!

Damien järkyttyi tavattomasti tajuttuaan mitä oli juuri saanut aikaan.

Mailista ei tosiaankaan voinut sanoa enää siksi samaksi kauniiksi Mailikseksi joka hän oli aikaisemmin
ollut.. nyt hänestä oli tullut aivoton zombie!

Teinit järkyttyivät äitinsä paluuta niin kovasti että päättivät häipyä yliopistolle samantien. Charlotte ja
Dorian juoksivat niin lujaa että upposivat pihakivetykseen nilkkojaan myöten Cordelian levitoidessa
uimapuvussaan edeltä.

Kolmikko muutti asumaan Luukkulan asuntolaan, ja stipendejä he saivat.. no, öh, monesta asiasta.
Ei voi enää muistaa mistä, kaikilla oli taskussa niin paljon stipendejä.. Ja siltikin he muuttivat asuntolaan.

Charlotte uudisti hieman kampaustaan ja muutti meikkiään aikuismaisemmaksi. Kaunis on :>

Cordeliastakin tuli todella nätti, nenä vain on hänelläkin vähän turhan pieni.

Myös Dorianista kasvoi varsinainen komistus. Anteeksi tuo taivas, mutta en saanut muuten kunnollista
kuvakulmaa :D

Seuraavassa osassa näette kuka lähti perijänä takaisin Fairburnien taloon. Perijä on siis valittu jo ja
jotenkin minusta tuntuu että ainakin suurin osa teistä arvaa kenet perijäksi valitsin..