Viimeisestä osasta onkin jo yli kuukausi, vaan tässä ollaan taas. Lopetus ei ole käynyt mielessäkään mutta ei ole kauheasti kiinnostanut viimeaikoina pelata - jäin nimittäin koukkuun pariin muuhun asiaan ja kaikki vapaa aika menee nyt niihin.. kjeh.. no mutta joo. Nauttikaa tai olkaa nauttimatta. Varoitus.. tässä osassa ei ole järkeä.
Nyt kun Damien oli poissa, muut perheenjäsenet löysivät arkussa nukkumisen varsin viehättäväksi vaihtoehdoksi. Kaikki unohtivat kokonaan omat sänkynsä ja raahautuivat aina Damienin vanhaan arkkuun o_.
Lilithin syntymäpäivä koitti, hämäränä iltana eikä kovin juhlavissa merkeissä. Louisia ei kauheasti kiinnostanut. Juustopasta oli paljon tärkeämpi asia kuin tyhmä pikkusisko. Koska pikkusiskot ovat tyhmiä - kaikkihan sen nyt tietävät!
Heti kasvettuaan Lilith havahtui talon järkyttävään sotkuisuuteen ja ryhtyi kuivaamaan lattioita. Esimummo tykkäsi vieläkin kastella lattioita.. kummitusparka, melkoiset rakko-ongelmat hänellä.
Tässäpä kuva Lilithistä. Vähän.. mielenkiintoiset silmät, mutta onhan tuo muuten ihan nätti. Merrick on silti nätimpi.
Kisut pitivät taloa rautaisessa otteessaan. Kaikki palvelusväkikin oli jatkuvasti Enkilin ja Akashan halihyökkäysten kohteena.
Joku tyhmä oli kuitenkin unohtanut maksaa laskun ja näin rumassa autossa saapui ruma mies, hyvin rumaan pukuun pukeutuneena ja erittäin rumaa pyssyä kantaen.
Tietenkin pyssymies tuli ja sädetti jotain kaunista, koska oli itse niin ruma. Sehän oli vain loogista. Mutta onneksi hän päätti sädettää tuon tyhmän.. tuolisysteemin, koska kukaan ei oikeasti edes tiennyt sen olemassaoloa. Tuolisysteemiparka. Ankea oli hänen elämänsä ja ankea oli loppunsakin.
Tämäkin pyssymies oli suorastaan innoissaan tuomittuaan tuoliraukan ikuiseen tuhoon. R.I.P täysin turha tuoli jota kukaan ei koskaan käyttänyt. Jäämme kaipaamaan sinua.
Tytöt ryhtyivät syömään suruunsa, koska salassa muilta he olivat aina ihailleet tuolin järkkymätöntä tahtoa! Tai sitten he söivät ihan siksi koska sipsit ovat hyviä.. kuka tietää.
Junnu alkoi olla vähän huolissaan Merrickistä ja Lilithistä. Oma vikasi mies, itsehän et niille ruokaa laita.
Louiskin oli vähän huolissaan tytöistä, mutta ei heidän ruokailutottumuksistaan (koska hän oli itsekin samanlainen possu) vaan arvosanoistaan, joten päättikin ottaa (tyhmien) pikkusiskojensa auttamisen omalle vastuulleen.
Olihan siitä jotain hyötyäkin, eikä Lilithkään enää ollut niin tyhmä, huolimatta siitä että oli pikkusisko! Hän sai kympin todistukseensa, vaikka olikin pikkusisko. Pikkusiskot ovat tyhmiä, koska vanhemmat lapset (kuten minä) saavat kaiken älyn eikä nuoremmille (kuten pikkusiskoni) jää yhtään mitään! Bu ha ha ha ha! Öhm.. takaisin tarinaan..
Lastenhoitaja-täti kuitenkin tuli ja pilasi Lilithin haaveet sumopainijan urasta. Hän oli yrittänyt kovasti syödä tarpeeksi jotta joskus saavuttaisi tuon ihailtavan unelmansa, mutta sitten Rouva Lastenhoitaja kertoi että naiset eivät harrasta sumopainia, koska heillä pitäisi olla paita päällä, eikä sumonaisille ole sopivan kokoisia paitoja! Koska sumot ovat hyvin isoja. Lilith päätti ettei ehkä sittenkään haluaisi sumopainijaksi.
Mutta oli Rouva Lastenhoitajasta jotain hyötyäkin. Hän katsoi mielellään kokkikoulua ja innostui aina kokkaamaan kakkuja ja hyytelöitä ja muuta hyvää. Lilithkään ei ollut enää vihainen haaveidensa murskaamisesta.
Vaikka lapsikolmikko opiskelikin hyvin ahkerasti..
.. Louisilla oli siltikin ongelmia tehtäviensä kanssa. Louis parka! Hän ärsyyntyi niin kovasti että tökkäsi kynän päänsä läpi ja tuhosi samalla viimeisetkin aivosolunsa.
Merrick ei jaksanut kuitenkaan kiinnostua läksyistä. Hänestä oli paljon hauskempaa sotkea ja sotkea ja sotkea ja varmistaa vielä että sotku tosiaan olisi pysyvää eikä lähtisi pois! Mutta vesi kuivuu aikanaan, Merrick sai huomata ja harmistui kovasti. Merrick parka! He ovat niin parkoja kaikki.
Herra Siivooja ei kauheasti välittänyt oliko joku suihkussa silloin kun hän siivosi Merrickin sotkut. Siivooja parka! Toivottavasti hän ei saanut traumoja kun Junnu vetäisi verhon auki.
Merrickin synttärit koittivat ja kaikki hurrasivat, vaikka kukaan ei ollut aikaisemmin välittänyt Lilithin syntymäpäivistä ollenkaan. Paitsi Merrick koska hän halusi kakkua koska kakku on hyvää.
Merrickistä tuli nätti! Ja torahampainen.. Hän sai tavoitteekseen perheen ja elämäntavoitteena on saada kuusi lastenlasta. Mistä vetoa ettet elä niin vanhaksi? Tuo ei ollut spoleri. Ehkä.
Tässä välissä palmu syttyi tuleen taas, mutta tällä kertaa sitä olivat katsomassa vain kisut. Akasha mietti kuumeisesti miten nyt pääsisi palmun latvaan aurinkoa ottamaan kun se mokoma meni ja paloi poroksi!
Merrick oli alkanut huomaamaan myös vastakkaisen sukupuolen. Valitettavasti hän bongasi postinhakureissuillaan lähinnä aivan liian vanhoja ja tummia miehiä, koska Simijumala-Thorn pitää vaaleasta ihosta.
Mutta onnistui Merrick huomaamaan jonkun vähän nuoremmankin. Tämä on hänen ystävänsä Connor Fairburn. Aivan, hänkin on Fairburnien sukua, Merrickin isosedän Oliverin poika.
Koska Merrick oli hyperhormooninen pikku huora - eikun siis aivan tavallinen teinityttö, hän oli odottanut ensisuudelmaansa kauan. Mutta meni ja suuteli sitten hyvää ystäväänsä. Eikä hän oikeasti edes pitänyt pojasta. Siinä meni se vähäkin romantiikka joka tässä kuvassa saattoi esillä olla.
Junnu ei välittänyt jälkikasvunsa hölmöilystä pätkääkään, koska hän sai juuri ylennyksen ja yleni Hulluksi Tiedemieheksi! Elämäntavoite saavutettu! Ja mitkä bonukset, nyt ei raha lopu ihan vähään aikaan.
Junnu matkasikin nykyään töihin hienolla limusiinilla. Vaikka on vähän hankala kuvitella mistä hullu tiedemies on saanut limusiinin. Minullakaan ei ole vielä limusiinia ja sitten joku Junnu saa sen. Pöh.
Kissoillakin oli sillä välin jotain omaa huvia, sillä nekin tunsivat tulevansa vanhoiksi.
Lilith oli huomannut Akashan kasvavan vatsan ja oli innoissan pennuista. Junnu oli jo vähän järkyttynyt kuullessaan että hänen pieni tyttärensä oikeasti tiesi mistä kissanpennut tulevat.
Lilithinkin syntymäpäivä tuli. Tällä kertaa kaikki olivat hurraamassa myös hänelle, vaikka Louis olisikin halunnut iskeä tuon pyörivän härpäkkeen siskonsa päästä läpi. Jaan tunteen kanssasi, Louis. Pikkusiskot ovat tyhmiä.
Lilithistäkin kasvoi oikein nätti tyttö. Tavoitteekseen hän sai mammonan ja elämäntavoite ikään kuin pääsi unohtumaan. Ja koska Louis oli odottanut jo ihan tarpeeksi kauan, kolmikko päätti suunnata yliopistolle ennenkuin Louis menisi ja kasvaisi aikuiseksi.
Hei vain sinullekkin.. hän taitaa olla kuolematon :o
Koska arpa oli suonut Fairburneille aivan järkyttävät vaatteet, Merrick häipyi samantien ostarille hommaamaan jotain paremman näköistä päällepantavaa.
Sisarukset tyyliään muuttaneina.. Ensin ylinätti Merrick joka valitsi pääaineekseen biologian.
Lilith, pääaineenaan biologia myös.
Louis ja joku random haiseva hevari, pääaineena psykologia.
Jostain syystä muilla opiskelijoilla oli pakkomielteitä valloittaa Lilithin huone ja joko nukahtaa hänen sänkyynsä tai istua hänen työpöydälleen läksyjä tekemään.
Louis tuli hyvin toimeen asuntolan muiden asukkaiden kanssa. Tässä Louis ja hänen uusi hevariystävänsä, miehekkäästi juoruilemassa Louisin kuolleesta äidistä.
Merrick.. Mitä minä olen tehnyt väärin kun viheltelet tuollaisen vanhan harpun perään?!
Kokki ei ollutkaan kokiksi kovin erikoinen eikä ruokaseurakaan erityisemmin ruokahalua nostattanut.
Merrick yritti ottaa opinnot tosissaan, mutta sellaiset faktat kuten "lehmät ovat nisäkkäitä" ja "anjovis ei ole sieni" eivät koskaan lakanneet ihmetyttämästä häntä.
Lilith päätti ettei yliopisto ole hänelle sopiva paikka. Näin hän lopetti opinnot ja häipyi takaisin Isla de Abulle, mutta ei perijänä.
Merrick oli sillä aikaa heittänyt oppikirjat roskikseen ja siirtynyt televisiota töllöttämään. Valitettavasti Sampsa Huttunen ei yrittänytkään peiteillä erittäin häiritsevää tuijotustaan. Häiritsevää se oli erityisesti tuon naaman vuoksi. Sampsa parka! Aina eivät nallekarkit mene tasan.
Merrick onnistui kuitenkin ystävystymään Sampsan kanssa, eikä Sampsa toki ollut hänen ainoa ystävänsä. Merrick on todella menevä, kymmenen luonnepistettä menevyydessä, ja kavereita hänellä oli kampus täynnä.
Nyt oli kuitenkin aika ottaa opinnot tosissaan. Niinpä hän siirtyi ah-niin-mukavan telkkarin äärestä esseitä kirjoittamaan jotta varmasti pääsisi parhailla arvosanoilla läpi.
Louisilla ei mennyt ihan yhtä hyvin. Shakkipelistäkin oli hirveästi vastusta, jopa itseään vastaan pelatessa.
Juoksumattokaan ei oikein halunnut tehdä yhteistyötä Louisin kanssa..
.. Kun taas Merrick juoksi kuntopisteensä täyteen. Ah tuota ilmettä..
Myöskään Louisin kaverit eivät olleet mitään kampuksen suosikkeja.
Jos Sampsa Huttusella on varaa nauraa jollekulle, hänen täytyy ihan tosissaan olla todellinen surkimus.
"Hei arvaa mitä, mulla on sellanen sisko, niin sen isoisä eros sen zombievaimosta!" Saatan ehkä kertoa heidän dramaattisen tarinan joskus. Tai sitten en. Merrick ainakin oli iloinen hienoista kavereistaan.
Iloinenpa hyvinkin. Mikäpä sen hauskempaa kuin hyvä kaveri joka kaatuu lattialle silkasta väsymyksestä? Sipi parka! Millaisen ystävän kohtalo onkaan hänelle antanut!
Louis tuli siihen johtopäätökseen, että suorastaan inhosi yliopistoa. Niinpä emme saaneet perijäkisaa tälläkään kertaa, mutta minulle oli niin selvä keitä en halua perijöiksi joten kisassa ei olisi ollut mitään järkeä. Valitan.
Merrick ei kauheasti isoveljensä perään itkenyt, vaan päätti lähteä poreammeeseen ilman vaatteita! Hitto että inhoan meneviä simejä yhdistettynä sensuurinpoistohackiin. Sampsa oli kuitenkin kanssani eri mieltä.
Merrick ei ollut ainoa nakuilija porealtaassa, vaan sai seuraa tuosta komeasta Taavi Kolulasta. Taavi toikkaroi yleensä lehmäpuku päällään joten kasvonpiirteet ovat pysyneet piilossa. Ilmeestä huolimatta Merrick oli mielissään löytäessään sieluntoverinsa! Tai siis persoonan joka uskaltautui porealtaaseen ilman vaatteita. Minä en ollut mielissäni.
Merrick ihastui Taavi-lehmään, ja yritti kovasti tehdä lähempää tuttavuutta pojan kanssa. Taavikin tykkäsi.
Mutta Sipi - jolla oli samanlainen hiustyyli kuin Taavilla - oli niin väsynyt, että nukahti ruokalan lattialle ja nukkui ja nukkui ja nukkui ja nukkui vielä lisää eikä herännyt moneen päivään! Ehdin jo luulla että hän kuoli.
Muilla opiskelijoillakaan ei mennyt hyvin. He nukahtelivat pitkin jalkakäytävää ja sitten postimies sai hyppiä heidän kuolleiden ruumiidensa yli tuodessaan laskuja kampukselle joita kukaan ei kuitenkaan maksanut. Postimies parka!
Taavi ei toki ollut ainoa hyvännäköinen poika kampuksella. Merrick ihastui tämän pottapään ulkonäköön kovasti, mutta pottapoika ei tykännyt Merrickistä pätkääkään. Yyh.
Sitten yhtenä päivänä kun Merrick ja Taavi nakuilivat porealtaassa ja Sampsa häädettiin pois, salama iski porealtaaseen! Välähdys oli niin nopea että siitä ei saatu kuvaa, mutta siellä se Taavi lilluu.
"Onpa hassua että yhtäkkiä vaan iskee salama vaikka aurinkokin paistaa!" Merrick hihkaisi.
Taavin iho kärähti ja jostain ilmestyi mystiset uimahousut. Onneksi ilmestyi.
Kiitos Jumala, kiitos että annoit hänelle uimahousut, vaikka niissä onkin reikiä. Jonkinlaisena jälkiefektinä salamasta Taavi pomppasi ilmaan ja päästi ilmoille valtavan hajupilven!
Loikan jälkeen Taavi lyhistyi maahan, Merrick pukeutui ja purskahti itkuun. Tässäkö oli hänen ja ihanaisen Taavin tarina? Päättyykö se kaikki näin traagisesti? Onko elämä tosiaankin näin julmaa? Meneekö Merrick naimisiin Sampsan kanssa epätoivonsa johdosta ja hirttää sitten itsensä sukkahousuilla saunan kattoon?!
Vastaus on ei. Kaikkiin kysymyksiin. Merrick päätti kokeilla onneansa, tarttui viikatemiehen helmoihin ja anoi armahdusta rakkaalle Taavilleen. Vaikka he eivät olleet kuin ystäviä vasta.
"Oi kiltti shinigami, säästä Taavi ja anna minulle death note jotta voin hallita maailmaa ja tappaa Sampsan!" anoi Death Notea päähänsä täyteen tunkenut Merrick. Viikatemies tuijotti häntä vähän aikaa, joko miettien miksi Merrick tiesti death noten olemassaolon tai sitten päättääkseen missä kulmassa leikkaisi häneltä pään irti. Luultavasti hän kuitenkin vain mietti mistä nämä kaikki idiootit oikein tulevat.
"JES! VOITIN!" Jes! Voitit! Nyt voit elää Taavin kanssa onnellisesti elämäsi loppuun asti, naiivi pikku death note friikkini! Viikatemies päätti että ehkä oli parempikin antaa Merrickin voittaa. Tuo tyttö oli oikeasti pelottava.
Niin hän palautti Taavin elämään! Taavi oli onnellinen ja ihmeissään, mutta ihan ensimmäiseksi hän mietti mistä oli oikein vetäissyt nuo housut.
Aaaaw. Taavi oli niin onnellinen että kiitti Merrickiä hellällä suudelmalla. Snif, niin romanttista. Merrickiäkään ei haitannut että Taavi oli karrelle palanut ja maistui lähinnä palaneelta lihalta.
Koska Taavi ei jostain syystä saanut millään vaihdettua vaatteitaan eivätkä suihkut halunneet päästää häntä sisään, päätti Taavi palata Isla de Abulle ja jäädä sinne odottamaan rakasta Merrickiään.
Taavi kasvoi iloisesti aikuiseksi, mutta ei halunnut vielä heittää lehmäpäähinettään pois. Olihan se toki niin kaunis.
Huomatkaa, että tämä huone oli ennen Jaakko Ilolan. Jaakko katosi mystisesti niin kuin moni muukin oli kadonnut. Kukaan ei tiennyt minne he menivät.
Seuraavana aamuna Merrick oli lähdössä luennolle hienossa pyjamassaan, kun hän löysi hautakiven oven edestä. Se kuului jollekkin Aadalle joka oli myös asunut asuntolassa ennen. Asuntolassa tapahtuu kummia.. simejä kuolee ja katoaa mystisesti.. Olisiko Merrick sittenkin saanut death noten haltuunsa?
Kampuksella oli myös uusi lehmämaskotti. Sekin oli mies, ehkä transvestiitti, ehkä ei, mutta jokatapauksessa se tykkäsi flirttailla kokin kanssa. Vaan kukapa ei haluaisi miestä joka osaa kokata. Tai sitten ei, mutta eihän vanha kokkiparka sitä aikonut kenellekkään kertoa.
Tuomas oli vähän tyhmä lehmä. Hänestä oli hauska sytyttää tulitikku ja laukaista sammutusjärjestelmä, vaikka hän sitten olikin huoneessa yksin ja kasteli näin ollen vain itsensä ja huonekalut. Idiootti mikä idiootti.
Lehmän karisma ei kuitenkaan uponnut Merrickiin, koska hän oli uskollinen nainen ja odotti palavasti pääsevänsä Taavin syleilyyn.
.. Tai ehkä hän ei sittenkään ollut niin uskollinen. Mutta he vain flirttailivat vähän. Merrick puolusteli sitä lähinnä harjoituksena, joten päästetään hänet menemään tällä kertaa. Pitäähän Taaville olla tarjolla vain parasta.
Yhtäkkiä pihaan ajoi kuitenkin outo auto ja outo mies oudossa puvussa, joka olikin oikeasti Aslak Kauramaa, se tyhmä poliisi joka päästi varkaan karkuun pari sukupolvea sitten. Tämäpä vasta outoa!
Aslak vain marssi Merrickin luokse ja tarkasteli häntä arvostelevasti. Merrick säikähti joutuneensa pervon kynsiin!
"Mitä hittoa mä nyt muka tein", Merrick mietti Aslakin pistäessä hänelle käsirautoja. Punapää esitti tehokkaasti ettei huomannut mitään.
"Kivaa, limusiini! Mun isillä on samanlainen!" Merrick hihkui Aslakin työntäess häntä autoon.
Limusiini ajoi täysin tuntemattoman talon pihalle. Mikä tarkoittaa sitä ettei Merrick koskaan ollut nähnyt kyseistä taloa. Häntä alkoi jo vähän pelottamaan, kun talosta asteli ulos oudon näköistä porukkaa..
Mutta nehän olivatkin saraseuralasia! Ja Sampsa ja Sipi! Mikä yhteensattuma! Merrickistäkin oli oikein jännittävää liittyä salaseuraan, vaikka hän ei koskaan ymmärtänytkään mitä merkitystä seuralla oli.
Merrick palasi pian takaisin asuntolaan, koska halusi saada opintonsa suoritettua. Jostain syystä Merrickin setä Dorian soittelee hänelle ihan jatkuvasti o_.
Voi ei! Sipi! Nyt selvisi, mitä simeille on tapahtunut! He ovat kaikki olleet tyhmiä ja lilluneet porealtaassa ukkosella ja näin saaneet salamasta persuksille. Sipi parka!
Sipi palasi kummittelemaan varsin nopeasti. Hän halusi häiritä mahdollisimman monta simiä kummituselämänsä aikana.
Aadan kummitus ei kuitenkaan paljoa päivänvaloa kavahtanut. Hänestä oli paljon vakuuttavampaa säikytellä simejä valoisaan aikaan, vaikka kukaan ei oikeasti älynnytkään hänen logiikkaansa.
Opinnot olivat nyt lähestymässä loppuaan, ja Merrick oli päättänyt aloittaa hieman terveellisemmän elämän. Niin hän aloitti meditoimisen, koska arvosanat olivat huipussaan koko ajan eikä hänen tarvinut opiskellakkaan.
Ikävät tulipalot kuitenkin tuppasivat keskeyttämään hänen meditointituntinsa.
Siinä hän on, laudaturin arvosanalla yliopiston suorittanut Merrick!
Niinpä Merrick kasvoi, kadotti hiuksensa jonnekkin, vaihtoi ruman jumppapukunsa toiseen rumaan jumppapukuun ja lähti takaisin Isla de Abulle, perijänä.
Lukija parat! Saitte kärsiä tästä paskasta. Anteeksi. *Aseta tähän psykopaattista naurua*